Turkissa on kuuma!

Enkä siis tarkoita sitä, että kulkisin jonkin sortin pomppa päällä kesälläkin, vaan sitä, että Turkin maassa on kuuma, jopa liian kuuma.

Vielä ennen minun ja murun reissua olin ihan varma, että e koskaan sano missään, että tämä on nyt liian kuuma paikka minulle. Tulihan sekin sitten koettua, sillä 48 astetta varjossa on tälle pyörykälle hieman liikaa.



Alla oleva kuva ei sitten liity aiheeseen millään lailla, oli vaan kiva kaivaa arkistoista muistoja, ja todeta, että joskus ovat olleet ne minunkin poskeni lommolla :)

Täsä kuvassa itse ursus the tursus, ja kuten huomaa, niin posket eivät ole lommolla, tosin maha pömöttää senkin edestä. Ruoka oli siis hyvää ja sitä oli vähintään riittävästi. Annoin itselleni vapauden syödä viikon ajan, ihan mitä vain, ja voi, kyllähän minä söinkin.

Tässä kuvassa rekku the haukku, joka seurasi minua ja murua, kuin hai laivaa, ja sehän piti palkita, eli kävin ostamassa pojalle kaupasta isoimman nakkipaketin mitä löytyi, ja se katosikin rekun tuulensuojaan alta aikayksikön, eli nopeasti.

Viimeisessä kuvallisessa todisteesta käy ilmi, että koko reissu ei mennyt riidellessä, vaan oli meillä ihan mukavaakin :)

Lauantaina alkoivat taas treenit, ja taivas, kuinka hyvin kulkeekin, ja kroppa ottaa vastaan erinomaisesti.

Tästä se taas lähtee, lihatalkoot, ja mennääkin asenteella, pois alta!

-hurricane

Mikä on kun suksi ei kulje?

Jep,


nyt olen taas siinä tilanteessa, että voin jälkikäteen todeta "olisi ollut todella fiksua keventää hieman aikaisemmin"


Kroppaa on tullut piiskattua sen verran kauan, ja sen verran kovalla asenteella, että nyt on nivelet koko ajan kipeät, lihaksiä särkee, palautumiskyky on olematon, ja motivaatiokin hieman huono.


On se kumma, kun ei meinaa ikinä oppia tätä asiaa, aina sama laulu, pitäisi paremmin tajuta kokonaisuus, ja asiat jotka vaikuttavat siihen..
Tästä asiasta tekisi josain vaiheessa mieli kirjoittaa enemmänkin, sillä tuntuu siltä, että varsinkin kehopuolella kovin moni kyllä ymmärtää(tai on ymmärtävinään) sen, että tämä laji on kokonaisvaltainen, mutta mitä se sitten oikeasti tarkoittaa?
Mitkä ovat asiat, jotka vaikuttavat kehitykseen, miten suunnitella harjoituksen ja palautumisen välinen suhde jne. No, palataan tähän asiaan myöhemmin.

Kun on tarpeeksi väsynyt, ei maistu edes ruoka, ja kroppa on, kiitos "unohtuneen" venyttelyn niin jumissa, ettei edes selkäpose aukea, muista puhumattakaan.

Tilanne ei silti ole katastrofaalinen, vaan tiedän, että lomareissun jälkeen into päästä salille rautaa vääntämään, on taas varma :-)

Nyt minua kutsuu soppakello, joten se siitä, tsemppiä kaikille, ja osanottoni lomalaisille sään takia..


-Hurricane

Asenne ja lahjakkuus.

Keli on vaihteeksi peri suomalainen kesäkeli, eli ei muuta kuin sateenvarjo käteen ja pipo päähän, ennenkuin ulos uskaltautuu.

Asenteesta ja lahjakkuudesta puhutaan paljon, mutta mitä ne oikeastaan ovat?

Asenne ei ole sama asia, kuin, "vaikka läpi harmaan kiven". Minun mielestäni asenne tarkoittaa sitä, että tiedät mitä olet tekemässä, ja osaat keskittyä tekemiseesi niin hyvin, että pystyt antamaan itsestäsi kaiken siihen, mitä teetkin.

Huvittaa, kun varsinkin telkkarissa moni mainostaa tekevänsä jotain 110% lasissa, WTF, sata on kutenkin se maksimi, ja siihen ei pääse yksikään ihiminen tällä pallolla.

Tässä alla tekstari jonka sain eilen kaverilta, joka oli suorittamassa sukelluskurssin loppu sukelluksia ja oli tuntenut kovaa kipua korvissa. Suosittelin käyntiä asiantuntijalääkärillä, eli sukelluslekurilla.

Illan eka vastaanotettu viesti "kuumetta yli 38"


Illan toinen vastaanotettu viesti "painevaurio molemmissa korvissa, mustelmia vasarassa, tärykalvo paksuuntunut, verta ja nestettä välikorvassa, ja antibiootteja johonkin ***** tulehdukseen, MUTTA ON SUKELLUSKORTTI"
:-)


Lahjakkuudesta voisi kai puhua loputtomiin, mutta noin karkeasti ottaen, lahjakkuutta voidaan kai olettaa olevan kahtaa eri lajia:

- geneettistä, eli sitä lajia lahjakkuutta, joka on sinulla perimässä, ja antaa etua lajiasi ajatellen

- harjoittelulahjakkuus. Olen entistäkin vakuuttuneempi siitä, että tämä on, varsinkin, kun mennään pidemmälle, se lahjakkuuden laji, joka erottaa lopussa ihmiset toisistaan. Kuka jaksaa tehdä kaikki harjoitteensa, kuka kestää parhaiten harjoituksissa eteen tulevaa kipua, kuka osaa ASENNOITUA treeneihinsä parhaiten.

Se siitä, alla kuva, missä missä minä ja muru olemme reilun viikon päästä.





-Hurricane