Hevostelua

Viime kirjoituksesta unohtui, eräs hyvin tärkeä pointti:
Erikan asiakas (Heidi Moilasen heppa) majailee tallissa, joka on aika lähellä meidän kotiamme, ja Heidi viimeksi heikkona hetkenään :) lupasi, että saisin jonain päivänä käydä ratsastamassa hänen komealla ja ISOLLA hevosellaan.
Siistiä, asiaa, coolia :)
Kuten arvata saattaa, pidän mahdottomasti moisesta touhusta, kiitos Heidille jo etukäteen.

-Hurricane

Selkäsauna ammattilaiskehonrakentajalta!

Niin siinä sitten kävi, että eilen sain selkäsaunan ammattilaiskehonrakentajalta.
Tätä julmaa näkyä olivat omin silmin todistamassa mm. Erika, KP ja hänen kihlattunsa.

Ketä saan syyttää moisesta kohtelusta? Jerry Ossi on täydessä vastuussa siitä, että hänen eilen minulle vetämänsä selkätreeni, aiheutti tälle päivälle jäykkyyttä selässä ja niskassa :)

Tähän voisi joku todeta, sitä sait, mitä tilasit, ja kyllä, olen erittäin tyytyväinen saamaani.
Olen saanut uusia, hyviä vinkkejä liikkeiden suoritustekniikoihin, tehojen kohdistuessa nyt entistäkin paremmin treenattaviin lihaksiin.

Näillä mennään.

-Kimmo

Eteenpäin

sanoi mummo hangessa, mikä, varsinkin tähän aamuun sopii erinomaisen hyvin..

Minun kohdallani se tarkoittaa sitä, että kun ruokavalio, kalorit, jakaumat ja ajoitukset saatiin taas kohdalleem ja treenejäkin rukattiin, niin homma alkoi heti pelittämään.

Lihasmuisti alkaa työstämään takaisin, pois poltettuja lihoja, paino nousee, mutta tuntuu siltä, että kroppa melkein, jopa kiristyisi. Aineenvaihdunta siis rullaa, mistä kielii myös näläntunne, joka oli kateissa pitkän aikaa.

Treenini ovat jaettu erilaisiin viikkoihin, joita en ala tättä sen tarkemmin avaamaan, nyt on kuitenkin se kolmas viikko menossa, ja pidän jokaisesta treenistä.
Rankkoja ne ovat, mutta, niin niiden pitääkin olla, no pain, no gain pitää tietyllä tapaa paikkaansa.

Tänään on välipäivä salilta, eli illalla duunin jälkeen on tiedossa pihan lumesta aurausta, hyötyliikuntaa, jos ei mukavimmasta, niin ainakin tehokkaimmasta päästä.

Huomenna on tiedossa kimppajumppa Jarmon kanssa, eli no mercy!

-Kimmo

Ennen ja nyt

Olen viime aikoina huvittunut siitä, että nykyisin treenaukseen liittyvät, ihan normaalit asiat ovat niin HC:ta tai extremeä.

Samat asiat, jotka ennen olivat jokaiselle treenaajalle itsestään selviä ovat nyt jostain syystä niin HC-meininkiä.

Järkevä, terveellinen, harjoittelua/kehitystä tukeva ruokavalio oli ennen itsestäänselvyys kaikille.

Säännöllinen, suunnitelmallinen ja järkevä treeniohjelma oli ennen ihan normaalia kaikille, nykyisin siitäkin koitetaan tehdä niin tiedettä ja taidetta, että meinataan unohtaa perusasia, eli se kova työ.

Niin ne ajat muuttuvat ja ihmiset sen mukana. Ei tarvitse ihmetellä, miksi yli 4-kymppiset jantterit jyräävät kehonrakennuksessa, heille ne asiat, jotka nykyajan treenareile ovat HC:ta, ovat normaalia, lajiin toimintaa.

Muistakaa, että kova työ palkitaan aina. Joskus se vaatii hieman enemmän aikaa, mutta tinkimättömällä asenteella saavuttaa ennemmin tai myöhemmin oman potentiaalinsa.

Näin mennään

Ja lujaa mennäänkin.
Kun katsoin vierestä, kuinka Jerry hoiti Erikan dieetin, ruokavalioineen ja treeneineen, vakuutuin hänestä täysin.
Eli aloitin siis itsekin Jerryn kanssa yhteistyön.

Periaatteessa olisin kyllä kykenevä ns.itse itseäni koutsaamaan, mutta olen tullut siihen tulokseen, että on helpompi ja parempi, että on ihminen, joka hoitaa tietyt asiat puolestani.
Itse esimerkiksi teen dieetistä ihan liian kovan/riittämättömän, ja kun se ei meinaa toimia, niin ruuvaan lisää kovuutta, vaikka pitäisi ottaa hieman taaksepäin.

Totuuden nimissä on kyllä sanottava, että näin kipeänä ei ole paikat olleet aikoihin, eli kyllä alkaa Jerryn treeniohjelma tuottaa tulosta. Vaikka eihän se ohjelma itsessään mitään tee, vaan itse määrää sen tehokkuuden ja toimivuuden/tuottavuuden, toki hyvällä ja oikein mietityllä ohjelmalla saa paljon parempaa kehitystä aikaiseksi, kuin huonolla.

Ruokailutkin on nyt laitettu kuntoon, kiitos siitä myös Jerrylle. Kalorimäärät ovat ihan asialliset, ja syömistä kyllä riittää, mutta valkoista lihaa ei ole tarkoitus hankkia..

Eli katse eteenpäin, ja hanaa.

-Kimmo

BANG BANG

Kohta alkaa lyyti taas kirjoittamaan.
Stay tuned!

-Kimmo

Huh hellettä, sanoi paksu poika.

Kuten kuvasta valitettavasti näkee, eí kondis ole edistynyt about yhtään, ja tuntuukin siltä,
että läskin asemesta olen onnistunut polttamaan pois, niitä jo ennestäänkin pieniä lihaksia.


Niin tai näin, loma alkaa parin päivän päästä ja se on hienoa, niin hienoa, etten jaksa tästä kunnon huonoudestakaan sen enempää stressata.
Itseä vartenhan tätä tehdään, eikä toisia.

-Kimmo

Tähän saakka olen päässyt.

Ketoosia pidin kahdeksan viikkoa ja päivän. Lopetin ketoosin eilen, ja tänään siirryn takaisin hh dieettiin.
Olisi pitänyt tehdä, kuten yksi viisaampi sanoi, ja tankata viikonloppuisin reilummin, niin kunto ei olisi ketolla pehmentynyt niin rajusti. Nyt meni 2 viikkoa, etten tankannut yhtään, ja se kyllä kostautui.

Jos ei muuta, niin sain hyvää dataa tulevaisuutta varten siitä, miten kroppani toimii.

Ensimmäiset 6 viikkoa ketoosia toimivat todella hyvin, ja sen jälkeenkin varmaan olisi homma pelittänyt, jos, siis olisin tajunnut tankata kroppaa.

Anyway, painoa lähti 7kg, eli melkein kilo per viikko, ja siitä ehkä oli pari grammaa ihraakin?
Verisuonet luikertelevat treeeneissä jo rintalihaksissakin.

Nyt sitten on seuraavat päivät ankaraa miettimistä, kyllä vai ei kanssa. Jos dieetin alku olisi mennyt paremmin, olisi vastaus ehdoton kyllä, mutta nyt joudun miettimään ja laskemaan asiaa, ihan viime tunneille asti.

Tsemppiä kaikille, olkaa ystävällisiä toisillenne.

-Kimmo

HH dieetin ja ketoosin ero.

Noniin, tässä se nyt tulee ihan konkreettisesti se ero selville:


Edellisen blogikirjoituksen kuva on otettu hiilaritankkauksen jälkeen, ja tämä taas, kun kropassa ei ole grammaakaan hiilaria, eron huomaa aika helposti.



Enkä siis tarkoittanut erolla sitä, että tässä on lippis päässä, ja edellisessä ei..
Ilman hiilaria häviää paine kropasta, ja samalla katoaa luonnollisesti erottuvuus.

Tässä on vielä/enää 10-päivää aikaa ilmoittautua syksyn kisoihin, saapahan nähdä.

Nyt on menossa vieläkin intensiivisempi kaksi viikkoinen, ennen kuin loma alkaa, aamulenkit 6xvko, salitreeniä 6xvko ja jokaisen salitreenin päälle crossaria. Tarkoituksena on siis puristaa ukosta mahdollisimman paljon mehua ulos, ennen heinäkuun loppua.

-Kimmo

Something happens to me

Eli suameksi, alkaa se ihra palamaan, tosin, on sitä vielä jäljellä aika paljon.

Tässä kuva todistetta siitä, että nälkää on nähty ja duunia tehty.

Vielä on pitkä matka edessä, jotta saan mahdollisesti itseni siihen kuntoon, että olen itse tyytyväinen. Eli pitkä on matka ja kivinen tie :)

Nyt on sen verran runosuoni tukossa, että jätetään tämä kirjoittelu suosiolla tähän.

Hasta la vista.

Pitäkää huolta toisistanne.

-Kimmo

Mietteitä.

Nyt on menossa dieetin kuudes ketoosiviikko, ja rasva palaa kokoajan, hitaasti, mutta toivottavasti varmasti. Mieltä painaa jonkin verran ajatukset, riittääkö kunto? Ehdinkö edes tarpeaksi tiukkaan kuntoon, saatikka, riittääkö lihat?

Kyseessä on kutenkin pullistelukisat, jonne ei kannata mennä, ellei ole riittävässä tikissä.

Teen nyt kaikkeni, jotta pääsisin haluamaani kondikseen, kisaamispäätöksen teen heinä-elokuun aikana.

Tässä kuva iltalenkiltä, matkalla Vuosaaren täyttömäelle.


Alla pari kuvaa siitä, missä nyt mennään.





-Kimmo

Ja heti uutta tuubaa putkeen.

Siis toinen kirjoitus heti peräkkäin, whats going on? :)
Tässä alempana räpsy aamuaerobisen jäljiltä, ukko on niin tyhjä, kuin voi vaan olla.
Tulevana viikonloppuna meinaan tehdä koko ketoosissa olo ajan ensimmäisen kunnollisen hiilaritankkauksen. Pienen konsultointi kyselyn jälkeen on kuvio, sen osalta selvillä, thanks to Jari the Bull.
Voi olla huimaa ensi maanantaina ja vielä tiistaina, kun saa pumpin, ja kroppa palaa, vaikkakin vain hetkeksi, mutta kuitenkin, paineiseksi.
Kuinkahan monta kiloa paino pongahtaa ylöspäin? Kondikselle ja tietenkin päälle tekee hyvää saada välillä suonet pintaan ja lihat täyteen :)
Tänä aamuna oli paino, yllätys, yllätys, alhaisimmillaan, mitä on ollut, eli 103kg. Saa nähdä, missä lukemissa se on, kun alkaa olla, edes vähän tiukempi..
Saattaa muuten olla, että, kun tankkaan, niin paino hujahtaa taas sinne 110kg korville, noh, sen näkee, ken kokee.

Olen muuten siinä mielessä onnellisessa asemassa, että minulla on muutama todellinen ekspertti, kenen kanssa voin sparrata asioita, Jarmo Mäkelän kanssa on pohdittu syömisiä, lisäksi Jamo on vetänyt minulle muutaman huiman hyvä treenin, huomenna lisää sitä tiedossa, thanks Jamppa. Lisäksi jampalta olen oppinut muutamia todella brutaalin asiallisia treeniliikkeitä!
Mentulan Jarilta olen saanut jeesiä, liittyen ketoosiin, ja kuten myös tähän tulevaan tankkaus viikonloppuun. Lisäksi jari on todellinen asennekasvattaja :)
Jerry Ossin kanssa olen käynyt läpi treenitekniikoitani, varsinkin jalka/olkapääosasto on saanut ihan uusia, ja huippuhyviä juttuja, olen 100% varma, että ne auttavat jatkossa kehittämään fysiikkaani.

Ja tietenkin oma muru Erika ja maailman paras koira Canelo.

Niin, että mikäs tässä on ollessa :)

Muistakaa olla kilttejä toisillenne.

-keisari

Pika kuulumiset.

Moi,
viime päivityksestä onkin jo melkein viikko....eli oli se jo aikakin tänne jotain raapustaa.
Dieetti menee eteenpäin, varsinkin, kun tajusin usean päätä seinään hakatun viikon jälkeen tiputtaa kaloreita reilusti.
Itse asiassa aikaa meni niin paljon hukkaan, että tekee tiukkaa päästä tiukaksi.

Vaihdoin perinteisen hh-pohjaisen dieetin ketoosiin, ja nyt on alkanut paino laskemaan.










Tässä pari räpsyä todisteeksi siitä, että keto vetää ukon ihan paineettomaksi ja aika pehmeäksi, pitää vain luottaa, että rasva palaa.

Palaan asiaan, vähän järkevämään updaten muodossa pian.

Olkaa kilttejä.

-Kimmo

Lunta sataa, eli kesää pukkaa..

Tässä huhtikuun alun tilanne:

Olisi ollutkin liian paljon vaadittu/pyydetty, että pitkän, ja pirun kylmän talven jälkeen olisi tullut inkkari kesä, mutta vähän heikolta näyttää.

Tosin vielä ne kelit ehtivät muuttua, ja elleivät muutu, niin aina voi lentää sinivalkoisin siivin nauttimaan siitä lämmöstä jonnekin muualle :)

Näitä kirjoituksiakin voisia alkaa työstämään hieman useammin, mutta jostain kumman syystä olen ollut todella väsynyt. Tuo voi osittain selittyä sillä, että takana on 18 sellaista kuukautta, että duunia on tehty isolla sykkeellä.

Dieettiä on kuitenkin pidetty, ja treenit treenattu. Sillä rintamalla kaikki rullaa ihan mukavasti eteenpäin, aika näyttää sitten , mihin se riittää, lavalle asti vai ei. Joka tapauksessa en stressaa asiasta milliäkään, vaan teen oman hommani, juuri, niin kuin olen tähänkin asti tehnyt.

Kunto on kuitenkin mennyt eteenpäin jo montakin piirua, ja odotan, että kun saadaan touko-ja kesäkuu taakse, niin silloin pystyy jo päättelemään aika hyvin, että jääkö jäljelle millainen paketti.

Erikan kunto alkaa olla huikean kova, ja EM-kisoissa pamahtaa(olettaen, että viimeistelyt osuu nappiin, niin kuin uskon niiden osuvan)!

Erikan yksi todella iso etu on valtavan hyvä rakenne, sitä, kun et kompensoi millään, kireyttä saa lisää, lihaa saa lisää, mutta esim. paksua/leveää vyötäröä ja kapeita hartioita et muuta.

Itselläni on tiukkana aika kapea vyötärö, noin 70cm, ja luuston rakenne on pieni, samoin nivelten, kaikki tuo, tuo etua tässä lajissa.

Olen asettanut itselleni jo n-aikaa sitten tietyn tavoitteen, mikä liittyy punnistuspainoon, ellei se
täyty, en kisaa.

Vielä, ainakin nyt siihen tavoitteeseeni pääseminen näyttää ihan realistiselta, we will see :)

Kaikkea hyvää jokaiselle tasapuolisesti, ja varsinkin juuri sinulle muru.

-Keisari (Bullin antaman lempinimi, josta pidän tiukasti kiinni)

Kevättä ilmassa,

ja kyllä sen huomaakin. Siis siitä, että takana on rankka talvi, ja nyt on sellainen olo, että patterit voisi viedä jonnekin ladattavaksi.

Tyräksi luultu paljastuikin itseasiassa paljon ikävämmäksi asiaksi, sillä kirurgin tutkimuksissa se paljastui hoitamattoman umpisuolentulehduksen aiheuttamaksi joko a)paiseeksi tai b)mutkaksi suolessa, eli kiitos paljon julkinen terveydenhoito..

Takana on myös Kultsan kisat, ja minun on pakko sanoa(enkä ole suinkaan ainoa) että olen hieman eri mieltä tietyistä tuloksista. Ehkä nykyään tarvitsee olla, vähintään(mielellään tietysti jättimäiset) silikoonidaisarit, mielellään botoxia jne. jotta voi pärjätä?

On yksi asia, joka minua on huvittanut jo vuosikaudet, ja se on nämä "asiantuntijat", jotka antavat niin kärkkäästi muista ja muiden tekemisistä/kunnoista omia "asiantuntija" kommenttejaan.
Onhan suomessa vapaus ilmaista mielipiteensä, mutta voisihan sitä kai joskus miettiä kahdesti, mitä ulos laskee..

Olin Kultsalla huoltamassa Antti Rossia, jonka kunto oli hyvä, ellei erinomainen. Samassa huoneessa meidän kanssa oli muitakin CBB-kisaajia, ja pakko sanoa, että melkoisen mukavaa porukkaa kaikki. Yli 180cm sarjan voittanut Jani Pernelle oli törkeän kireässä ja kuivassa kunnossa, huh huh.

Utin huoltama ja kai valmentama Olli Kaminen oli todella kovassa lihassa ja kunnossa. Hieman mystistä on siinä, että miten kaikki Utin huoltamat/koutsaamat kisaajat ovat niin pirun viimeisteltyjä, asiaa pitää tivata mieheltä, kun ensi kerran jossain häneen törmään. Hulkki on muuten melko hauska mies, ja ISO.

Itselläni dieetti ruksuttaa eteenpäin, tasaisen varmasti, ja paino pysyy melko stabiilina, mutta kunto, ainakin toivottavasti kiristyy pikkuisen day by day. Aikaa tässä on, joten mihinkään paniikkiin ei ole vielä aihetta. Lisäksi olen päättänyt, että ellei lihaa jää tarpeaksi, kisaamista ajatellen, niin saanhan ainakin kivan kesäkunnon.

Oltiin muuten sunnuntai-aamuna Jarmon ja Vilman kanssa Ekbergillä aamiaisbrunssilla, ei yhtään hullumpi tapa aloittaa aamu :)
Sunnuntaina kävimme myös Malmin East-Bodylla Jerryn vetämällä Red Ram kiertueella.

Perjantaina pitäisi lähteä FIBO:on, saas nähdä, miten käy.

Lyhyesti virsi kaunis :)

-Kimmo

Laihdu poika laihdu

Tai, sanotaanko, hävitkää rasvat, mutta jääkää lihat. Tästä varmaan vikkelimmät jo kekkasivatkin, että "ahaa paksu poika on laihiksella".

Totta, dieettiä on pidetty jo huimat viikon päivät, ja kunto ei ole vieläkään timanttia, missä vika? :)
Muutama sananen tästä dieetistä:
- lähtökunto on merkittävästi parempi kuin viimeksi, siis vähemmän ihraa hävitettäväksi
- dieetille lähtökalorit ovat melko miehekkäät, eli noin 4000 ja silti vatsassa meinaa kurnia, about kokoajan
- aerobisia en hinkkaa alussa, kuin ihan vaan pikkuisen, jääpä jotain, mistä puristaa, jos tarve tulee, sillä aikaa kyllä on

Työkuviot sopivat välillä mahtavan huonosti dieetin ruokailuihin, mutta niin se menee, että työ kulkee luonnollisesti edellä, ja dieetti sitten hyvänä kakkosena.

Ennen dieettiä olin kaksi viikkoa lomailemassa etelän auringossa, ja kumma homma, paino putosi kahdessa viikossa 4 kiloa. Tuli siis syötyä liian vähän, pentele sentään.

Kaikki rullaa tällä hetkellä aika mallikkaasti, ensimmäisen dieettiviikon saldona, paino ei tippunut yhtään, nestettä kyllä lähti, ja kroppa alkoi paineistumaan mukavasti. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Pääsen kultsan takahuoneeseen haistelemaan kisafiiliksiä, sillä olen Antti the Barbarian Rossin huoltajana. Antin kondis on rautaa, pitäkää nimi mielessä.

Toinen, kenen kondis on rautaa, tai jopa timanttia on Erika. Erika on tehnyt ison ja raskaan urakan, ja sen tuloksia pääsee hän esittelemään ensin Islannin GP:hen ja sen jälkeen kultsalle.

Siinä se, koitan kirjoitella viikolla lisää.

Tsemppiä kaikille, erityisesti Sinulle muru.

-Kimmo

Nyt mennään ja lujaa.

Heti ensimmäiseksi sanon, että tyrä taitaa olla voitettu kanta, ei ole sattunut vähään aikaan yhtään, eikä sitä myöten ole haitannut elämää, eikä treenejä tippaakaan.

Toiseksi tahdon kiittää Mäkelän Jamppaa, olemme ottaneet lähiaikoina kimpassa muutamia treenejä, viimeksi jalkatreenin, ja huh huh, "vanha" mies veti muuten sellaisen treenin, että hallelujaa.
Kiitos Jamppa, vanha kettu osaa ja tietää :)

Muuten kaikki kulkee omaa mukavaa rataansa, on ilo saada jakaa elämä Erikan kanssa. Hän on niin maanläheinen, kaikkea muuta, kuin moni tietämäni, jostain syystä itsensä paskantärkeäksi ylentänyt immeinen. Kai se on nykyajan vitsaus, kaikkien pitää olla "jotain". Terveellä itsetunnolla varustettujen ihmisten ei vaan tarvitse yrittää olla "jotain", vaan, he voivat olla ihan oma itsensä, onkin onni, että näitä tavallisia ihmisiä on siunaantunut lähipiiriimme.
Onneksi seuransa voi valita :)

Erikan kanssa olemme myös treenanneet aika paljon yhdessä, ja hänen kuntonsa alkaa olla kova, ja niin se pitääkin olla, sillä väitän, ettei yksikään kisoihin valmistautuva nainen ole yhtä kovilla kuin hän. Miettikää kuinka raskasta työtä hän tekee, ja siihen päälle dieetti, ei moni tekisi perässä, ei.

Omatkin treenit alkavat rullata, kun saan, nyt toivottavasti ainakin tehdä harjoitukset, ilman pelkoa siitä, että tyrä hajoaa.
Tänään oli aamupaino 109.2, ja tosiaan kunto on kaiketi tiivistynyt. Voimistakin on ainakin osa tallella, kokeilin tänään penkata, pitkästä, pitkästä aikaa, ja kyllä 190kg vielä nousi ylös. Keväällä/kesällä +200

Enää viisi päivää töitä, ja sitten on edessä loma, jota onkin kyllä odotettu.
Tuon loman jälkeen aloitan toisen tutkinnon suorittamisen, eli kolmen vuoden päästä on sitten MBA-tutkinto taskussa.

Lopuksi haluan antaa teille kaikille pienen vinkin: tehkää kuten esim. Jerry, Toni ja BULL, eli keskittykää vaan omaan tekemiseenne, ja unohtakaa muiden tekemisiin puuttuminen.
Tuolla tavalla voitte antaa itsellenne, ainakin mahdollisuuden tehdä oma asianne niin hyvin, kuin se on mahdollista. Olen oppinut sen, että suuntaamalla energiansa oikein, voi saada ihmeitä aikaan.

Pieni suvaitsevaisuus on muuten normaalissakin arkielämässä aika kova juttu, samoin hyvät käytöstavat. Ihiminen mitataan tekojensa perusteella, siinä vähän ajateltavaa, minullekin.

Böran faijalle tsemppiä toipumiseen.

Kaikkea hyvää itse kullekin, tasapuolisesti.


Kimmo

Kuulumisia ja fiiliksiä.

Heti alkuun on todettava, että voi paska, nivustyrä pamahti loppuviikosta, ja voi poijjaat, voin kertoa, että se on todella kivulias.

Todennäköisesti se vaatii leikkauksen, joten nyt joutuu soveltamaan, että mitä voi treenata ja miten.
Tänään olin kyllä Töölö Gymillä Jampan kanssa treenaamassa kädet, sekä extra olkapäät. Vanha mies veti minulle niin kovan setin, että hyvä kun pysyin perässä, ja meinasi laattakin lentää muutaman kerran. Onneksi sain pidettyä aamupuurot sisällä :)

Erikan kanssa ollaan tehty todella kovia, ei todellakaan mitään pikkutyttö-satujumppia, vaan todella helvetin kovia treenejä, isoilla painoilla ja kovilla liikkeillä. Ja tietenkin ihan finaaliin asti.
Erikalla luikertelee verisuonet olkapäissä ja alavatsassa, cool baby :)

Kävin muuten Erikan kanssa Dolce Vitassa, jossa Vilma teki kumman hiuksille taikoja, nyt kehtaa taas olla julkisilla paikoilla ilman pipoa.

Tätä kirjoitusta kirjoittaessani mietin ja toivoin, ettei kenenkään herkkä mieli vaan nyt loukkaannu tästä. Ihmisillä, kun on kumma taipumus kuvitella, että asiat koskevat juuri heitä.

Vähän relaa jengi, ja palkokasvit pois nenäonteloista.

Tsemppiä, tietenkin tasaisesti kaikille.

-Kimmo

Matka jatkuu,

ja saa nähdä mihin se vie. Toisaalta, kuten olen jo aiemminkin sanonut, itse matka on päämäärää tärkeämpi.
Joka tapauksessa homma kulkee eteenpäin juuri niin kuin pitääkin. Mitään takaiskuja ei ole tullut, ja mieli onkin hyvä.

Paino ei enää tipu, mutta kiristymistä tapahtuu siitä huolimatta, joten jotain tehdään nyt oikein hyvin :)

Erikan kanssa ollaan kimpassa vedetty kovia treenejä, ja pakko sanoa, että Erikan kondis on todella jäätävä, ylärinnassa menee jo säikeet!

Itse arvostan Erikan, Toni Katajan, Jerry Ossin kaltaisia oikeita urheilijoita, ei hypetellä, ei ole tarvista tehdä itsestään numeroa, vaan tehdään omassa rauhassa duunia, ja lopputulos nähdään sitten lavalla.

Tässä vielä kuvaa pullapojasta, painoa 110kg.

Tsemppiä kaikille, pitäkää jalat maassa ;)

Tässä sitä mennään.

Kuten luvattu, tässä nyt paukkuu sitä "kuntokuva" päivitystä.
Tuo kuvatus on ei taaskaan ole mistään kotoisin, mutta ehkä siitä voi nähdä, tai, ainakin kuvitella näkevänsä, että jotain on tapahtunut kuukaudessa?

Oli muuten huiman mukava viikonloppu, lauantaina käytiin aamupäivällä Lahtisilla, ja sainkin ihastella Erikan ja Niinan kondiksia, nämä naiset tulevat olemaan kultsalla kunnossa.
Iltapäivällä saatiin aina niin mukavat Vilma, Jarmo ja pienet karvapallot(Vilman koirat) meille kylään.
Voin kertoa teille, että jotain erittäin mielenkiintoista ja mullistavan upeaa on tekeillä, mutta siitä myöhemmin, pysykää linjalla.

Treenaaminen on nautinnollista, aamupaino keikkuu 109 korvilla ja kondis kiristyy pikkuhiljaa(painon juurikaan enää laskematta), joten silläkin saralla kaikki hyvin.
Lisäksi voimaa on omiin tarpeisiin melkein riittävästi, keväälle jää vielä seuraavat tavoitteet:
-200kg raw penkki
-270kg kyykky
-ja maastavedosta voisi yrittää nypätä 300kg

T. Kimmo

Väsyttää ja on nälkä, ja mitäs vielä?

Valitetaan nyt sitten urakalla, kun sille päälle satuttiin..
Oikeasti, kun mietin sekunnin, niin voin todeta, että vaikka väsyttää, vaikka olen laihaläski, nälkäinen sellainen, niin minulla on syytä hymyillä.

Minulla on ihana, rakas Erika, suloinen, valloittava koiruus Canelo, omasta mielestäni varsin kiva koti ja auto, loistavat vanhemmat ja sisko, ja ystäviä, joille tulee sanottua liian harvoin, kuinka arvokkaita he ovatkaan. On hyvä, ja vastuullinen työ, ja terveys tallella, cmoon, nauraahan tässä pitää :)

Treenit kulkevat kuin, ei juna, ei ainakaan VR:n sellainen, mutta sanotaan näin, että homma menee eteenpäin suunnitelman mukaisesti.

Ensi viikolla lähden Leville verkostoitumaan, meillä on siellä oman alani seminaari, jossa saa taas tavata vanhoja tuttuja, sekä tavata uusia ihmisiä.
Joten siihen väliin otan sitten pienen kevennyksen, eli muutaman päivän totaalinen tauko treeneistä.

Voidaankin siis todeta tähän loppuun, että hyvinhän tässä menee.

-Kimmo

Tapahtuuko mitään?

Välillä tuntuu siltä, että vaikka kuinka hakkaisi päätään seinään, ja yrittäisi kaikkensa, ei hommasta meinaa tulla mitään.
Olisi viisautta oppia jo se, ettei itseään voi verrata muihin, eikä kaikkea voi saada yhdellä kertaa.

Tarkoitan tällä sitä, että on ihmisiä, jotka ovat merkittävästi lahjakkaampia tässä harrastuksessa, kuin itse olen, mutta sen ei pidä antaa haitata, vaan todellakin pitää vaan keskittyä omaan tekemiseensä.

Lisäksi vaativasta työstä johtuen ei lajiin tietenkään voi/pysty panostamaan optimaalisesti.

Vanha viisaus sanoo, että aina on jossain sinua kovempi, nopeampi ja vahvempi jätkä :)

Se siitä, eteenpäin tässä kuitenkin mennään day by day, ja jatkuva liike onkin tärkeää.
Maaliskuussa lähdetään muuten lomamatkalle, ja sitäkin ajatellen, on ihan kiva tässä poltella tätä pehmeää pois, ja helpottaahan se sitten sen oikean dieetin vetämistä.

Vaikka paino on laskenut, jo tämän aamun 109 kiloon, niin voimantuotto toimii vielä ihan mallikkaasti, minkä pitäisi kertoa siitä, että lihaa ei ole palanut.

Kohta on edessä kevyt tai jopa kokonaan tauko viikko, mutta vielä pitää painaa tämä ja ensi viikko hanat auki eteenpäin, asenteelle "EI MILLIÄKÄÄN ETEEN KENELLEKÄÄN!.

Tsemppiä murulle, hyvin toimii sinun osaltasi dieetti, mallihan sinulla on mailmanluokkaa ja nyt kun näyttää vahvasti siltä, että kireyskin tulee olemaan todella kovaa ja stailaamisessa auttaa Vilma, niin saavat kilpasiskot vahvan haasteen.

-Hurricane

Lepopäivä

Tuntuu erikoiselta, että moni, kovaakin treenaava ihminen pitää lepopäiviä jotenkin huonona asiana kehitystä ajatellen.
Mitä muuten on kovaa treenaaminen? jokaisella on varmaan siihenkin oma näkemys, minun näkemykseni on se, että kovaa treenaaminen EI tarkoita kiljumista tai huutamista, painojen heittelyä, yli-isojen painojen käyttöä.
Kovaa treenaaminen tarkoittaa, vahvaa keskittymistä, suunnitelmaa, jota pitää noudattaa ja tietenkin hurjaa kivunsietokykyä :)

Ilman lepoa ei voi saada aikaan palautumista, jota voidaan pitää synonyyminä kehitykselle.
Itselläni on aina selvä, pitkälle eteenpäin tehty suunnitelma, jossa pysyn, n-päivää treeniä, n-päivää lepoa, n-määrä kovia viikkoja, joiden jälkeen tulee n-mittainen kevyt/kokonaan tauko.

Tämä laji on niin valtavan kokonaisvaltainen, että itse kullekin tekee välillä hyvää katsella sitä, ja omia tekemisiään helikopteriperspektiivistä, se avartaa :)

Itselleni treenaus on toki vain harrastus, joskin mieleinen, mutta kuitenkin vain harrastus. Tällä tarkoitan sitä, että ainakin minun elämääni on mahduttava paljon muutakin, kuin vain punttien kolistelua.

Kuten jo arvasittekin, tänään on siis lepopäivä, joka käytetään lihashuoltoon ja sosiaalisten suhteiden hoitamiseen.

Kevättä odotellessa.

Kimmo

Huutaa tuskasta/super sunnuntai/PTK

Hello all,
paljon on taas tapahtunut sitten viime kirjoitelman, kuten skitsofrenisesta otsikosta voi jo päätelläkin.

Ihan ilman tuskaakaan ei ole homma edennyt, ja siitä, että jouduin huutamaan ääneen tuskasta(huom ei sama, kuin kirkuminen) saan kiittää Mäkelän Jamppaa.
Jamo kävi viime perjantaina hieromassa meillä kotona(hienoa palvelua) Erikan ja minut. Meikäläisen reidet olivat aivan jumissa ja niiden avaaminen oli muuten todella tuskainen, mutta antoisa kokemus.
Hieronnan jälkeen reidet nääs pomppasivat heti yhtä kokoa isommiksi :)

Eilen, eli sunnuntaina meillä kävi ensin Tolosen pariskunta kylässä, käytiin ensin jumpalla, jonka jälkeen syötiin meillä ja haaveiltiin paratiisilomasta Thaimaassa. Sain muten Tolosilta mahtavan näköisiä ja kokoisia protskupatukoita, jotka odottavat tankkauspäivää, KIITOS.

Illemmalla meille sitten tuli Jarmo ja Vilma kylään, ja HEI me saatiin heiltä upeat Floridan tuliaiset, aivan uber hienoa, KIITOS.
Nyt ei voi enää väittää olevansa lahjaton :)

Kuuluisa PTK(Pelkosen Treeni Koulu) saa viikolla jatkoa, sillä saan maakunnista ystävän vierailuille, ja samalla vedetään los brutalos treenit gymillä.
Tiedossa siis rumbaa, ruoskaa, hikeä ja onnistumisen tunnetta.

Tähän loppuun välitän omalle kullalle tsempit, ERIKA; olet ihan paras, vielä pitää jaksaa vähän aikaa!

-Kimmo

NÄLKÄ

On melkein koko ajan. On se kumma, kun vielä äsken 4000 kaloria tuotti vaikeuksia, mutta nyt kroppa huutaa LISÄÄ RUOKAA.

On ollut mukavaa huomata, että kun tämän kiristelyn/siistimisen aloituksesta on paino tippunut 5kg, melko säälittävään 111 kiloon(tähän väliin hymiö), niin kondis on toisaalta jo paljon kivisempi, kuin 4 viikkoa sitten. Aamulla alkaa vatsa ja kylkipalat jo näkymään, jeeee :)

Itsasiassa nyt kun suurimmat pöhö nesteet on ajettu ulos, ei paino enää meinaa tippua, vaikka tuntuukin siltä, että kiristymistä tapahtuu day by day.

Tuossa alla olevat kuvat ovat dieetin alusta, laitan kuun lopussa seurantakuvaa, jos kehtaan :)








Treenit kulkevat mallikkaasti, tein omat enkat kulmaoudussa, 180:llä kilolla puhtaita kaseja.
Vasen polvi on hieman kipuillut, joten jalkatreeneissä olen suosinut widowmaker tyylisiä, eli 50-100 toiston sarjoja, tekevät todella höböä..
Joka treeni vedetään periaatteella, no mercy and pain is feeling :)

Kävin muuten Ortopedillä, joka tutki tuota kipeää polvea, ja totesi, että magneettikuvauksiin saa mennä..Kun makasin siinä tutkimuspöydällä, niin hän kysyi, "oletko ratapyöräilijä?" Johon vastasin, "en ole, salilla jumppailen", johon mister Ortopedi "ei ole meinaan ihan tavallisen miehen reidet nuo"

On mielenkiintoista katsoa, mitä tästä tulee, huhtikuussa starttaa sitten se varsinainen kisadieetti, ja silloin pitäisi kondiksen olla jo sellainen, ettei tarvitse revittää brutaalin snadeilla kaloreilla, vaan vähän isommillakin pärjää, hope so..


Nyt tämä ukko menee lataamaan ilta kanat ja salaatit naamaan ja haaveilemaan tankkauspäivästä :)

Pitäkää huolta toisistanne.



-Hurricane

Ei pelkästään hyvää, vaan parasta.

On meidän perheen motto, kun puhutaan siitä, että millaista ruokaa kotiimme ostetaan.
Kaikki lihat, niin paistijauheliha, kananrintafileet kuin palvikinkut haetaan Chef Wotkinsilta.
Kyseinen paikka ei varmasti ole halvin, mutta tavara on niin laadukasta, että se saakin maksaa vähän enemmän kuin marketista saatavat vastaavat.
Meillä muuten menee ruokaa ihan kiitettävästi, jo pelkästään minulla menee kanaa päivässä 600g, pari purkkia tonnikalaa(Abba), riisiä 300g, kaurahiutaleita kasa, ruisleipää, vihanneksia, hyviä öljyjä jne.

Kummastelen hieman kavereita, jota kertovat syövänsä ihan valtavia määriä kaloreita täysin puhtaasta ruuasta. Sillä minulla itselläni on jo hieman haasteellista survoa sisääni 4000 kalorin verran puhdasta ruokaa / päivä.
No, olen varmaan sitten vain pieni ruokainen :)I

Hyvät lisäravinteetkin ovat suomessa pirun kalliita, esim: BCAA:t maksavat maltaita, huokaus.

Treenit kulkevat todella hyvin, tänään selkätreenissä mm. alataljaa 150:llä kilolla, kulmasoutua tangolla 170:llä kilolla jne. (ihan vain huomautuksena, puolittaiset maastavedot/vastaavat oudot nytkytykset eivät ole kulmasoutuja)

Pientä epäonneakin on ilmassa, tai ei ehkä epäonnea, mutta vastoinkäymistä. Vasen polvi on kipeä, jopa niin kipeä, että päätin, että menen ensi viikolla lääkäriin tutkituttamaan sen.

Erikan dieetti rullaa todella mallikkaasti eteenpäin, ja voikin jo nähdä, että sieltä on tulossa todella kova paketti, tsemppiä muru.
Erika muuten kyykkäsi 110:llä kilolla sarjaa, ja ottaa 90:llä kilolla PUHDASTA sarjaa kulmasoutua, eli lihaa on, kuten huippukisaajalla pitääkin olla. Arvostan muutenkin Erikan tapaa tehdä työtä, hän treenaa todella kovaa, noudattaa järjestelmällisesti ruokavaliota, ja kun pitää mielessä, kuinka vaativa työ hänellä on, niin ei moni mimmi tee samaa, se on varma. Erika ei myöskään hypetä joka paikassa itseään, vaan tekee omassa hiljaisuudessa työnsä, tulokset katsotaan lavalla, ei nettifoorumeiden palstoilla.

Odotan jo malttamattona, että omakin dieetti jo alkaisi, toisaalta, kyllä se huhtikuu sieltä tulee, ja nopesti tuleekin.

Kondiksesta sen verran, että se on jo nyt samalla tolalla, kuin viimeksi dieetti viikolla 10, ja painoa on silti 10kg enemmän, joten saas nähdä.

Tammi-maaliskuun ajan siistitään ruokavaliota, ja putsataan kropasta liiat rasvat pois, jotta dieetti ei olisi aivan mahottoman raskas.

Autokuumekin on jo vaivannut jo tovin, ja kuten Tohtori Tolonenkin jo totesi, siihen ei ole kuin 1-lääke! Uutta kiesiä alle ja sassiin.

Olkaa kilttejä toisillenne.

-Kimmo

Hyvää uutta vuotta, teille kaikille ihanille ystäville, ja tietysti muillekin :)

Jopas meni vuosi 2009 nopeasti. Mieleeni on jäänyt menneeltä vuodelta monia hyviä muistoja, sillä kukapa niitä huonoja haluaa muistella :)

Uusi vuosi tuo tullessaan uudet kujeet, 1.1.2010, eli, hetkinen, TÄNÄÄN laitetaan ruokavalio uuteen tikkiin, siis kaikki ns. ei sopiva pois. Ei sillä, että olisin nytkään ahminut valtavia määriä epäterveellistä höhää sisääni, mutta kaikki laitetaan nyt linjaan keväällä alkavaa dieettiä varten.

Dieetistä sananen; saattaa olla, että matkaan on tarttunut joitakin kiloja laatulihaa, joka minua suuresti ilahduttaa. Kuten Mäkelän Jamppakin jaksaa sanoa, kova työ palkitaan, ja toivon, että asia on nyt myös niin.

Dieetistä tulee pitkä ja varmaankin kivinen, mutta mitäpä sitä ei tekisi päästäkseen elämänsä kondikseen.

Tuossa alla on kuva, kun allekirjoittanut kävi kupparilla(ihan sillä oikealla joo) joulukuun alusta, juuri päättyneen sikaflunssan jälkeen.

Selkä on ainakin kasvanut, tai ainakin olen siinä luulossa/uskossa.



Pomppasin tänä aamuna puntarille, ja vaakakin näyttää ihan ok lukemia, huomioiden, että laardia on ihan pirun paljon vähemmän, kuin kaksi vuotta sitten.
(Sami, alkaa massat palata, kiitos vaan miehelle)


Ei muuta kuin oikein hyvää alkanutta vuotta, olkaa kilttejä toisillenne.

-Kimmo