keskiviikko 27. tammikuuta 2010

Lepopäivä

Tuntuu erikoiselta, että moni, kovaakin treenaava ihminen pitää lepopäiviä jotenkin huonona asiana kehitystä ajatellen.
Mitä muuten on kovaa treenaaminen? jokaisella on varmaan siihenkin oma näkemys, minun näkemykseni on se, että kovaa treenaaminen EI tarkoita kiljumista tai huutamista, painojen heittelyä, yli-isojen painojen käyttöä.
Kovaa treenaaminen tarkoittaa, vahvaa keskittymistä, suunnitelmaa, jota pitää noudattaa ja tietenkin hurjaa kivunsietokykyä :)

Ilman lepoa ei voi saada aikaan palautumista, jota voidaan pitää synonyyminä kehitykselle.
Itselläni on aina selvä, pitkälle eteenpäin tehty suunnitelma, jossa pysyn, n-päivää treeniä, n-päivää lepoa, n-määrä kovia viikkoja, joiden jälkeen tulee n-mittainen kevyt/kokonaan tauko.

Tämä laji on niin valtavan kokonaisvaltainen, että itse kullekin tekee välillä hyvää katsella sitä, ja omia tekemisiään helikopteriperspektiivistä, se avartaa :)

Itselleni treenaus on toki vain harrastus, joskin mieleinen, mutta kuitenkin vain harrastus. Tällä tarkoitan sitä, että ainakin minun elämääni on mahduttava paljon muutakin, kuin vain punttien kolistelua.

Kuten jo arvasittekin, tänään on siis lepopäivä, joka käytetään lihashuoltoon ja sosiaalisten suhteiden hoitamiseen.

Kevättä odotellessa.

Kimmo

maanantai 25. tammikuuta 2010

Huutaa tuskasta/super sunnuntai/PTK

Hello all,
paljon on taas tapahtunut sitten viime kirjoitelman, kuten skitsofrenisesta otsikosta voi jo päätelläkin.

Ihan ilman tuskaakaan ei ole homma edennyt, ja siitä, että jouduin huutamaan ääneen tuskasta(huom ei sama, kuin kirkuminen) saan kiittää Mäkelän Jamppaa.
Jamo kävi viime perjantaina hieromassa meillä kotona(hienoa palvelua) Erikan ja minut. Meikäläisen reidet olivat aivan jumissa ja niiden avaaminen oli muuten todella tuskainen, mutta antoisa kokemus.
Hieronnan jälkeen reidet nääs pomppasivat heti yhtä kokoa isommiksi :)

Eilen, eli sunnuntaina meillä kävi ensin Tolosen pariskunta kylässä, käytiin ensin jumpalla, jonka jälkeen syötiin meillä ja haaveiltiin paratiisilomasta Thaimaassa. Sain muten Tolosilta mahtavan näköisiä ja kokoisia protskupatukoita, jotka odottavat tankkauspäivää, KIITOS.

Illemmalla meille sitten tuli Jarmo ja Vilma kylään, ja HEI me saatiin heiltä upeat Floridan tuliaiset, aivan uber hienoa, KIITOS.
Nyt ei voi enää väittää olevansa lahjaton :)

Kuuluisa PTK(Pelkosen Treeni Koulu) saa viikolla jatkoa, sillä saan maakunnista ystävän vierailuille, ja samalla vedetään los brutalos treenit gymillä.
Tiedossa siis rumbaa, ruoskaa, hikeä ja onnistumisen tunnetta.

Tähän loppuun välitän omalle kullalle tsempit, ERIKA; olet ihan paras, vielä pitää jaksaa vähän aikaa!

-Kimmo

torstai 21. tammikuuta 2010

NÄLKÄ

On melkein koko ajan. On se kumma, kun vielä äsken 4000 kaloria tuotti vaikeuksia, mutta nyt kroppa huutaa LISÄÄ RUOKAA.

On ollut mukavaa huomata, että kun tämän kiristelyn/siistimisen aloituksesta on paino tippunut 5kg, melko säälittävään 111 kiloon(tähän väliin hymiö), niin kondis on toisaalta jo paljon kivisempi, kuin 4 viikkoa sitten. Aamulla alkaa vatsa ja kylkipalat jo näkymään, jeeee :)

Itsasiassa nyt kun suurimmat pöhö nesteet on ajettu ulos, ei paino enää meinaa tippua, vaikka tuntuukin siltä, että kiristymistä tapahtuu day by day.

Tuossa alla olevat kuvat ovat dieetin alusta, laitan kuun lopussa seurantakuvaa, jos kehtaan :)








Treenit kulkevat mallikkaasti, tein omat enkat kulmaoudussa, 180:llä kilolla puhtaita kaseja.
Vasen polvi on hieman kipuillut, joten jalkatreeneissä olen suosinut widowmaker tyylisiä, eli 50-100 toiston sarjoja, tekevät todella höböä..
Joka treeni vedetään periaatteella, no mercy and pain is feeling :)

Kävin muuten Ortopedillä, joka tutki tuota kipeää polvea, ja totesi, että magneettikuvauksiin saa mennä..Kun makasin siinä tutkimuspöydällä, niin hän kysyi, "oletko ratapyöräilijä?" Johon vastasin, "en ole, salilla jumppailen", johon mister Ortopedi "ei ole meinaan ihan tavallisen miehen reidet nuo"

On mielenkiintoista katsoa, mitä tästä tulee, huhtikuussa starttaa sitten se varsinainen kisadieetti, ja silloin pitäisi kondiksen olla jo sellainen, ettei tarvitse revittää brutaalin snadeilla kaloreilla, vaan vähän isommillakin pärjää, hope so..


Nyt tämä ukko menee lataamaan ilta kanat ja salaatit naamaan ja haaveilemaan tankkauspäivästä :)

Pitäkää huolta toisistanne.



-Hurricane

sunnuntai 10. tammikuuta 2010

Ei pelkästään hyvää, vaan parasta.

On meidän perheen motto, kun puhutaan siitä, että millaista ruokaa kotiimme ostetaan.
Kaikki lihat, niin paistijauheliha, kananrintafileet kuin palvikinkut haetaan Chef Wotkinsilta.
Kyseinen paikka ei varmasti ole halvin, mutta tavara on niin laadukasta, että se saakin maksaa vähän enemmän kuin marketista saatavat vastaavat.
Meillä muuten menee ruokaa ihan kiitettävästi, jo pelkästään minulla menee kanaa päivässä 600g, pari purkkia tonnikalaa(Abba), riisiä 300g, kaurahiutaleita kasa, ruisleipää, vihanneksia, hyviä öljyjä jne.

Kummastelen hieman kavereita, jota kertovat syövänsä ihan valtavia määriä kaloreita täysin puhtaasta ruuasta. Sillä minulla itselläni on jo hieman haasteellista survoa sisääni 4000 kalorin verran puhdasta ruokaa / päivä.
No, olen varmaan sitten vain pieni ruokainen :)I

Hyvät lisäravinteetkin ovat suomessa pirun kalliita, esim: BCAA:t maksavat maltaita, huokaus.

Treenit kulkevat todella hyvin, tänään selkätreenissä mm. alataljaa 150:llä kilolla, kulmasoutua tangolla 170:llä kilolla jne. (ihan vain huomautuksena, puolittaiset maastavedot/vastaavat oudot nytkytykset eivät ole kulmasoutuja)

Pientä epäonneakin on ilmassa, tai ei ehkä epäonnea, mutta vastoinkäymistä. Vasen polvi on kipeä, jopa niin kipeä, että päätin, että menen ensi viikolla lääkäriin tutkituttamaan sen.

Erikan dieetti rullaa todella mallikkaasti eteenpäin, ja voikin jo nähdä, että sieltä on tulossa todella kova paketti, tsemppiä muru.
Erika muuten kyykkäsi 110:llä kilolla sarjaa, ja ottaa 90:llä kilolla PUHDASTA sarjaa kulmasoutua, eli lihaa on, kuten huippukisaajalla pitääkin olla. Arvostan muutenkin Erikan tapaa tehdä työtä, hän treenaa todella kovaa, noudattaa järjestelmällisesti ruokavaliota, ja kun pitää mielessä, kuinka vaativa työ hänellä on, niin ei moni mimmi tee samaa, se on varma. Erika ei myöskään hypetä joka paikassa itseään, vaan tekee omassa hiljaisuudessa työnsä, tulokset katsotaan lavalla, ei nettifoorumeiden palstoilla.

Odotan jo malttamattona, että omakin dieetti jo alkaisi, toisaalta, kyllä se huhtikuu sieltä tulee, ja nopesti tuleekin.

Kondiksesta sen verran, että se on jo nyt samalla tolalla, kuin viimeksi dieetti viikolla 10, ja painoa on silti 10kg enemmän, joten saas nähdä.

Tammi-maaliskuun ajan siistitään ruokavaliota, ja putsataan kropasta liiat rasvat pois, jotta dieetti ei olisi aivan mahottoman raskas.

Autokuumekin on jo vaivannut jo tovin, ja kuten Tohtori Tolonenkin jo totesi, siihen ei ole kuin 1-lääke! Uutta kiesiä alle ja sassiin.

Olkaa kilttejä toisillenne.

-Kimmo

perjantai 1. tammikuuta 2010

Hyvää uutta vuotta, teille kaikille ihanille ystäville, ja tietysti muillekin :)

Jopas meni vuosi 2009 nopeasti. Mieleeni on jäänyt menneeltä vuodelta monia hyviä muistoja, sillä kukapa niitä huonoja haluaa muistella :)

Uusi vuosi tuo tullessaan uudet kujeet, 1.1.2010, eli, hetkinen, TÄNÄÄN laitetaan ruokavalio uuteen tikkiin, siis kaikki ns. ei sopiva pois. Ei sillä, että olisin nytkään ahminut valtavia määriä epäterveellistä höhää sisääni, mutta kaikki laitetaan nyt linjaan keväällä alkavaa dieettiä varten.

Dieetistä sananen; saattaa olla, että matkaan on tarttunut joitakin kiloja laatulihaa, joka minua suuresti ilahduttaa. Kuten Mäkelän Jamppakin jaksaa sanoa, kova työ palkitaan, ja toivon, että asia on nyt myös niin.

Dieetistä tulee pitkä ja varmaankin kivinen, mutta mitäpä sitä ei tekisi päästäkseen elämänsä kondikseen.

Tuossa alla on kuva, kun allekirjoittanut kävi kupparilla(ihan sillä oikealla joo) joulukuun alusta, juuri päättyneen sikaflunssan jälkeen.

Selkä on ainakin kasvanut, tai ainakin olen siinä luulossa/uskossa.



Pomppasin tänä aamuna puntarille, ja vaakakin näyttää ihan ok lukemia, huomioiden, että laardia on ihan pirun paljon vähemmän, kuin kaksi vuotta sitten.
(Sami, alkaa massat palata, kiitos vaan miehelle)


Ei muuta kuin oikein hyvää alkanutta vuotta, olkaa kilttejä toisillenne.

-Kimmo