Alive and kicking..

(huhuu, tämä blogi softa ei anna siirtää näitä kuvia alemmas, enkä laiskana miehenä jaksa kirjoittaa koko hoitoa uudestaan, siksi "virallinen" aloitus on hieman alempana)



tai ainakin alive.

Taas on aikaa virrannut viimeisestä kirjoituksesta, ja tuleepa tästäkin kirjoituksesta nysä :-)

Minä, Erika ja Canelo olemme nyt asettuneet taloksi uuteen kotiimme ja viihdymmekin erinomaisen hyvin. Ihanaa tilaa, ja rauhaa, mitä voi muuta ihminen kaivatakaan?

Löydettiin muuten kotimme läheltä aivan mahtavat lenkkipolutkin, valtavan pitkiä jyrkkiä ylä ja alamäkiä, niitä, kun tarpoo, niin suorastaan ritinä kuuluu, kun rasva palaa.

Treenit kulkevat hyvin, homma suorastaan rokkaa. Niin kummaa, kuin se onkin, niin paino pysyy samana, mutta ukko vaan ulkopuolisten mukaan kiristyy, (itse olen omasta mielestäni samanlainen michelin, kuin ennenkin)

Liitteenä ovat kuvat ovat jo vähän vanhoja, ja noista ovat siis hieman vyötärö ja posket pienentyneet..

Käytiin muuten sunnuntaina Harrilla ja Niinallakin, ja alkaa olla ensi vuoden agendakin jo kohta hanskassa :)

Duunissa jatkuu ahtopaine, toivottavasti saan jossain vaiheessa muutaman rauhallisenkin päivän.

Aamu uniset minä ja rekku.



Tässä kuvassa on painoa noin 114kg, ja vatsanseutu on, kun onkin hieman tiivistynyt, jausaa.

Nuo olkapäistä roikkuvat ruoskatkin ovat ottaneet ja hieman kasvaneet, toivottavasti tahti jatkuu samana, eikä haittaisi vaikka vähän tahti kiihtyisikin.

Kuten vaaka todistaa, niin neuvolaan ei tarvitse, ihan heti vaaputtaa..

Kuten jo lupasin, on kirjoitus lyhyt, ja minkä lupaan, sen pidän :-)

Olkaa kilttejä toisillenne.

-Kimmo